Ideajohtaminen on ollut osa PÖTTINGERin johtamisstrategiaa jo useita vuosia. Maatalouskonealan johtaviin kuuluva itävaltalainen yritys on nyt tunnustettu myös ideajohtamisen pioneeriksi Saksassa - yritys voitti ensimmäisen palkinnon Saksan Ideajohtamisen Kilpailussa (German Idea Management Awards).

Jatkuva kehittäminen on merkityksellistä

Useat tunnetut yritykset, kuten Airbus ja Viessmann, ottavat vuosittain osaa tähän ideajohtamisen kilpailuun, jonka tunnustuksia pidetään merkittävimpinä yritysten sisäisen jatkuvan kehittämisen prosessinhallinnan palkintoina Saksassa. Pöttingerin malli oli nyt ensimmäistä kertaa kilpailun tuomariston arvioitavana. Itävaltalaisen yrityksen jatkuvan kehittämisen prosessi on ollut erittäin menestyksekäs: Pöttinger olikin ensimmäinen itävaltalainen yritys, joka on koskaan voittanut tämän kilpailun ykköspalkinnon sen pääkategoriassa "Paras Ideajohtaminen 2020". 

Pöttinger tukee työntekijöiltä tulevien ideoiden käytäntöön viemistä omalla Kaizen-metodillaan, joka on nimetty Pöttingerin Edistysprosessiksi ("Pöttinger Improvement Process"). Kilpailun kansainvälinen tuomaristo oli vaikuttunut prosessin kattavuudesta ja tavasta, jolla se on nivottu osaksi jokapäiväistä työskentelyä Pöttingerillä. Menetelmä onkin ollut yksi tärkeimmistä menestystekijöistä paitsi pääkonttorilla ja sen tehtailla, myös kaikilla ulkomaisilla toimipaikoilla. Pöttingerin Kaizen-tiimi työskentelee kokoaikaisesti kuunnellen ideoita ja johtaen jatkuvasti pyöriviä kehitystyöpajoja kaikilla toimipaikoilla. Sekä tuotannon että johtamisen käytännöt on käyty läpi yksityiskohtaisesti, myös Pöttingerin Saksan tehtaalla Bernburgissa, missä kehitetään ja valmistetaan kylvökoneita.

Tämänhetkisestä maailmantilanteesta johtuen palkinnot jaettiin tällä kertaa digitaalisesti. Tästä huolimatta palkinto ilahdutti yritystä. "Maatalouskonevalmistus on innovatiivista toimintaa, joka ammentaa menestyksensä luovista ideoista. Kyse ei ole vain isoista innovaatioista. Itse asiassa pienten, loppuun asti pohdittujen ehdotusten merkitys on suurempi", toteaa johtoryhmän puheenjohtaja Gregor Dietachmayr, kun häneltä kysytään, mihin jatkuva kehitysprosessi nojautuu. Pienet ja suuremmat parannukset tuottavat noin 6 miljoonan euron säästöt joka vuosi. Kolme neljäsosaa työntekijöistä osallistuu kehitysprosessiin, koska ehdotusten tekeminen koetaan siitä aiheutuvan vaivan arvoiseksi. Ehdotusten vaikutuksesta ja lopputuloksesta riippuen noin 7 000 vuosittain esitettyä ideaa palkitaan bonuksilla, jotka ovat toisinaan hyvinkin merkittäviä.